================= ˆ_« & bb b 3 4 ˆ«. ˆ«j ˆ« V BASSO MÄÄRÄÄ MEININGIN. 16. Asteittainen lähestyminen sointuihin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "================= ˆ_« & bb b 3 4 ˆ«. ˆ«j ˆ« V BASSO MÄÄRÄÄ MEININGIN. 16. Asteittainen lähestyminen sointuihin"

Mari Majanlahti
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Asteittainen ähestyminen sointuihin V BASSO MÄÄRÄÄ MEININGIN Satsin kannata basso on meodian jäkeen haitsevin eementti. Niinpä voimakas karakteerinen bassoinja voi käytännössä syrjäyttää kaikki muut harmoniasäännöt. Tyypiisimiään täainen bassoinja on asteittaisesti etenevä, siis vierekkäisiä säveiä yös tai aas iikkuva, tai sitkeästi paikaaan pysyvä ääni ei urkupiste. Seuraavat esimerkit vaottavat juuri näitä mahdoisuuksia. 16. Asteittainen ähestyminen sointuihin Soinnue voidaan aina asettaa ähestymissointu. Useimmin asteittainen ähestyminen tapahtuu puoisäveaskeeen yäpuoea oevasta soinnusta (Db7-C), vrt. sijaisdominantit. Lähestymistekniikkaa voidaan muunnea siten, että sointu voi oa puoisäveaskeeen aapuoea (H7-C), kokosäveaskeeen yäpuoea (D7-C), kokosäveaskeeen aapuoea (Bb7-C), tai nämä soinnut voidaan yhdistää (D7- Db7-C). Lähestyminen voi tapahtua vieäkin kauempaa, esimerkkinä tyypiinen Euroviisu-opetus kappaeeseen Vem kan sega: ================== & bb b 3 D 7 G 7 A b 7 B b 7 Cm 4. j n_ U _. _. _. Dominanttisoinnun tiaa voi käyttää myös muita sointutyyppejä. Teemme muita vaihtoehtoja: rakennetaan ensin kohdesoinun ympärie sointuja, jotka sopivat meodiaan (tässä tapauksessa Bb7, Bbm7, Bbm7-5, Bb 7, Bb6, Bbm6, Bbmaj7, H7-9, Dbmaj7, Dbm6, D7, Dm7, Dm7-5 ), vaitaan sitten mieeinen sointuyhdistemä, vaikkapa tämä: D 7 G 7 D b maj 7 B b m 6 Cm ================= & bb b 3 4. j n_ U _. _. _. Basso määrää meiningin 24

2 œ_œ_ Vastaiike Pari muuta esimerkkiä: ß================= & 4 G 7 C _ 6/9 _ G7 H D b 6/9 C 6/9 bœ œ =================? 4 #œ œ bœœ œ bœ ß================= & bb b 4 Fm 7 E b maj _ _ 7 Fm 7 E _ D #œ_ œ_ E b maj 7 =================? bb b 4 _ n_ n_ b_ ß= & 4 Em 7 A7 D _ ## _ _ 6/9 F 7 + #w_ w w_ œ_ 11 Em 9 B œœ œ_ œ œ #œ_ # b 7+ 9 A D b 7+ 9 Dmaj 7 #œ_ #œ _ _ w # _ # _ =? 4 b _ w b # w_ #_ b _ n _ 17. Vastaiike Ääriäänten (meodia ja basso) vastaiike voi johtaa uusiin harmonisiin ratkaisuihin ja isätä meodian mieenkiintoa. Nousevae tai askevae meodiae vaitaan soinnut siten, että sointujen bassoinja etenee (yeensä) kromaattisesti tai asteittain vastaiikkeessä, injan suunta ei vättämättä muutu, vaikka meodia poveieekin Basso määrää meiningin 25

3 œ œ œ Nouseva/askeva basso teho vain kasvaa. Basson säveet voivat oa soinnun pohjasäveiä, muita sointusäveiä tai moempia. Sointurytmi voi oa muukin kuin meodiarytmi. Am Hm =================== & C œ œ 7-5 C œ œ 6 C œ # 7 D 7 sus 4 G7 C =================== & # Hm B # 4 b 7 A 7 sus 4 E7 /G # Gmaj 7 F # 7 E 7 sus # 4 Dmaj Nouseva/askeva basso Bassoinja voi edetä päättäväisesti yös tai aas riippumatta meodian iikkeistä. Näin basso muodostaa meodiaan nähden itsenäisen vastaäänen; jokainen basson säve voidaan soinnuttaa erikseen kuten edeisessäkin uvussa. Ensin suunniteaan bassoinja: ß & b 2 4..? b 2 4 n # œ ß & b œ..? b œ bœ bœ n b Basso määrää meiningin 26

4 œ_ œ œ_ œ œ_œ_ œ_œ œ œ œ œ Rinnakkaisiike Sitten vaitaan meodiaan ja bassoinjaan sopivat soinnut: F Gm ß & b A 7 Hm 7-5. C 7 C œ _. œ # 7 œœ_ #œ_ Dm? b 2 4 n # œ B b F E ß & b # _ 7 E b 7 Dm7 D b 7 Gm/C bœ.. œœ_ bœ_ œh 7 B b maj 7 n_? b œ bœ bœ n b 19. Rinnakkaisiike Meodia voidaan soinnuttaa muuttumattomaa sointurakenteea. Tavaisesti vaittu sointu seuraa meodiaa rinnakkaisiikkein. Basso ei siis tässä määrääkään meininkiä, päinvastoin kaikki säveet ovat aistettu meodiaiikkeen sektionaaiseksi tueksi. Seuraavissa esimerkeissä ovat kenraaibassosäännöt unohtuneet aivan tyystin. ß=============== & 4 b_ b = b b b ĵ b. b_. _ j b_ b.. ===============? 4 b b œ bœœ Jœ œ.. œj b b.. = Seuraavassa esimerkissä sointutyyppi ei pysy orjaisesti samana, muutos tapahtuu dominantie tutaessa. Rinnakkaisiikkeinen soinnutus on erityisen otoista sioin, kun meodia iikkuu kromaattisesti. Basso määrää meiningin 27

5 œ_ œ œ Urkupiste ß============= & 3 4 b Fm7 Em # 7 E nb b m 7 Dm 7 A b 7 G 7 b = =============? 3 bœ 4 œ œ œ bbœ bœ œ œ bœ bœ œ = 20. Urkupiste Basson iike pysäytetään ja vaitaan sie yksi säve, jonka yäpuoea harmonia iikkuu (esim. Em7/G, A7/G, Dm7/G, G7, C/G). Tätä tekniikkaa käytetään yeensä kontrastoivasti muuhun kappaeeseen esim. väikkeessä (bridge). Seuraavassa esimerkissä Homburg on kappaeen akuun uotu jännite urkupisteen avua. ß ß & b 4 F œ Jœ œ œ Jœ G 7 Gm 7 F. Œ nœ œ œ Jœ œ œ. Ó? b 4. j. j. j. _ j. j. j. j F & b Œ œ œ œœœœ G7 œ J Gm 7 nœ. Ó Œ œ œ œœœœ F Œ œ J œ JDmœ.? b. j. j. j. _ j. j. j. j 21. Kautta-soinnut Otsikoa pyritään kuvaamaan seaista sointumerkkiä, jossa on imoitettu erikseen basson soittama ääni (esim. Dm7/G). Näitä sointuja on viahdeut aiemmissa esimerkeissä, nyt niistä vieä erikseen. Kautta-soinnut voidaan jakaa kahteen ryhmään: (1) soinnun käännökset, (2) hybridi-soinnut ei "vääräbasso" -soinnut (am. sash chord). 1. Soinnun käännökset ovat arkipäiväisiä merkkejä basistie. Niiä pyydetään soinnun pohjasäveen sijasta jokin toinen sointusäve, esimerkiksi: soinnun Basso määrää meiningin 28

6 œ œ œ _ _ Kautta-soinnut terssi, kun oaan menossa uuteen sointuun; soinnun kvintti aiheuttamaan sointuun pidätysuonnetta; soinnun septimi jatkamaan matkaa aaspäin. ========== & 4 œ C C/B œ b F/A œ w ================ & 4 C7 C 7 /E F F. # j 7 C 6 /G G œ 7 C 6 œ œ ========== & 4 œ C C œ 7 /B b œ w F Monet kappaeet varsinkin moissa perustuvat askevaan bassoinjan sointukäännöksiin. Esimerkkinä Michee. Fm/E Œ Fm/D Œ = & bb b b Fm c Œ Œ b Fm/E Db C w n n Œ Œ n Œ Avo-tai vajaasointuja on hepompi merkitä kauttasoinnuin. Soinnut rakentuvat aajae soinnue, jonka terssi (ja kvinttikin) on jätetty pois. C ============= & w 9 Gm/C Gm bw w_ b w b w 7 /C B ww_ b w b /C w_ w_ 2. Hybridisoinnut tehdään esimerkiksi siten, että vaitaan soinnue seainen basson säve, jonka pieni tai suuri terssi ei kuuu sointusäveiin. Periaatteessa mikä tahansa sointu käy yäsoinnuksi kunhan se käy meodiaan. Yeisimmin käytetään tunnettuja komi- tai neisointuja - komisoinnut soivat parhaiten kvinttikäännöksenä. Hybrid-tekniikka sopii hyvin esim. vamistamaan kappaeen huipennusta kokonainen kappae soinnutetaan yeensä yhdistäen hybridit muihin sointuihin, ei pekiä hybrideiä. Jos soinnue vaitaan siihen sopimaton (inharmoninen) basson säve, dissonoiva vaikutema uonnoisesti kasvaa. Hybridisointuihin meno ja niistä poistuminen ei saa tapahtua iian jyrkästi, konsonoivasta soinnusta siirrytään siis vähin erin voimakkaasti dissoinoiviin sointuihin. Seuraavassa esimerkissä (Miten mieeäni) on hybridejä käytetty Basso määrää meiningin 29

7 œ Kautta-soinnut rikastamaan pysähtynyttä sointukukua. Hybrideihin menoa on oivennettu neisoinnua. F/G F Am7 C Am F C = & C _ Œ _ Œ F B b /F Fm Hybridisointuja käytetään yeisesti modaaisessa ympäristössä, niiä uodaan rinnakkaisharmonioita samaa vättäen dominantti-toonika -purkauksia, jotka eivät kuuu modaaisuuteen. Oheisessa esimerkissä yksittäinen moodi on kahdeksan tahdin mittainen. Dm ============ & 4 7 /G E 8 b m 7 /A b 8 = Soinnutuksen ähtökohtana voidaan myös etsiä soinnue seainen basson säve, joka ei kuuu soinnun säveiin tai isäsäveiin, esim. B/C. Em 7 Dm ============ & 4 7 G 7 B/C Cmaj 7. j œ # n.. _ ============? 4 _. w Aa oevassa esimerkissä on vääräbasso-sointuja tai sitten hybridejä tai jotain muuta nimitykset eivät oe vakiintuneita. Kauttasoinnuia myös vätetään kummaisia sointumerkintöjä; kokeie, miten tämän uvun soinnut voisi kirjoittaa toisin? E/C D ß============= & #w w w b /D B b /E C+/F bw b w # w =============? w w w w Basso määrää meiningin 30

8 _ _ Kautta-soinnut Pari käytännön esimerkkiä. Jos meodia on maj7 -soinnun terssi tai maj7, voit vahvistaa sointia seuraavasti: Cmaj7:n tiae E/C (purkautuu monesti Cmaj7:aan).A the things you are. ß================ & 4 D b maj 7 Dm w_ 7 G 7 E/C Cmaj 7 #w_ w_w (n)w_ w_w ================? 4 bw _ _ w_ w_ Jos meodia on maj7-soinnun +11 tai maj7, aita basson kanssa sointu puoi-aas - duuri, esim. Cmaj7:n tiae B/C. (Katso esimerkki yä.) Jos meodia on perusmoisoinnun terssi tai septimi, käy vastaava korvaus, siis Cm6:n tiae B/C. ß================== & bb b 4 G 7(b 9) Cm = 6 G 7(b 9) B/C n_.. _ j. n_ w_w_ w. _ n_. _. # j _w w_ w ==================? bb b 4.. j w.. j w = Dominantin tiaa voi käyttää McCoy Tynerin suosimaa okrista dominanttia, C-duurissa Db/G. ß D b /G ======= & 4 bw_ =======? 4 w Basso määrää meiningin 31

9 Kautta-soinnut LÄHDEMATERIAALIA Kaj Backundin uennot. (Suuret kiitokset Kaitsue muutenkin!) David Baker. Arranging & Composing. Jerry Coker. Teaching Jazz. Gi Godstein. Jazz Composer's Companion. Sten Ingef. Jazz & Popharmonik. Bjørn Kruse. Jazzteori. Andy Laverne. Chord Substitutions. Mark Levine. The Jazz Piano Book. (Kiitoksia Mark.) Mark Levine. The Jazz Theory Book. Danie A. Ricigiano. Popuar & Jazz Harmony. Lähdemateriaaia 32

Samankaltaiset tiedostot

7 Cmaj ============== ======= & w w_ w_w IV SOINTUJEN VÄRITTÄMINEN. 11. Sointujen muuntelu ja laajennukset G 7 + 5

7 Cmaj ============== ======= & w w_ w_w IV SOINTUJEN VÄRITTÄMINEN. 11. Sointujen muuntelu ja laajennukset G 7 + 5 Sointujen muunteu ja aajennukset IV SOINTUJEN VÄRITTÄMINEN 11. Sointujen muunteu ja aajennukset Sointujen väriä ja tunnemaa voidaan muuttaa (1) muuntamaa sointusäveiä tai (2) aajentamaa sointua. Sointujen